Hämeenkylä

Hämeenkylän kaupunginosan rajana on pohjoisessa Kehä III, idässä Vihdintie ja etelässä Rajatorpantie. Lännessä alue rajautuu Linnaisten metsä- ja peltoalueisiin. Pääosa Hämeenkylästä on savikkolaaksoa, jota kirjavoittavat hiekka- ja sorakukkulat. Laakso on syvä ja se sijaitsee lounais-koillis -suuntaisen kallion murroslinjassa. Murroslaakson pohjalla virtaa puro, joka laskee luoteessa Pitkäjärveen.

Aikanaan Hämeenkylä on ollut yksi Vantaan suurimmista maarekisterikylistä ja ensimmäiset tiedot Tavastby nimestä ovat jo vuodelta 1533. Useat tutkijat uskovat, että kysymyksessä on ollut alkuaan hämäläiskylä.

Lehtevällä mäellä pohjoisen peltoalueen keskellä sijaitsee Hämeenkylän kartano, joka on muodostettu jo 1580- luvulla. Kartanon rakennukset ovat 1800-luvun alusta ja ne on suunnitellut C. L. Engel. Rakennusryhmä jäi kuitenkin aikanaan keskeneräiseksi ja sitä on täydennetty 1960-luvulla rakennetulla uudisrakennuksella, jossa on toiminut mm. Tukkukauppojen OY:n koulutuskeskus. Nykyisin kartanorakennuksessa toimii Sodexon tarjoamat viehättävät tilat yksityistilaisuuksiin, kokouksiin, koulutuksiin, yritysjuhliin ja saunailtoihin. Suurten kartanopuiden katveessa voi järjestää ikimuistoiset puutarhajuhlat. Kehuttu Kartanon keittiö valmistaa herkulliset ateriat.

Myös alueen muut kulttuurihistorialliset kohteet sijaitsevat lähellä kartanoa, uuden asutuksen läheisyydessä. Ainontien varrella ovat säilyneet Övre Labbasin talonpoikaistalo ja Nedre Labbasin empiretyylinen tilan päärakennus. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Hyvin hoidetut tilakeskukset piharakennuksineen rikastuttavat oleellisesti Hämeenkylän asuinaluetta ja istuvat melko hyvin uudessa ympäristössään.

Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Hämeenkylä on nykyisin vilkasta aluetta. Alueen rakentaminen alkoi toden teolla 1970-luvulla, jatkuen lähes yhtä vilkkaana 1980-luvulle. Kiivaan rakentamisen alkuhetkinä tuotettiin hyvin paljon kerrostaloja, mutta 1980-luvulla suhde oli lähes tasan pien- ja kerrostalojen kesken. 1970-luvun alussa Vihdintien tuntumaan, vanhan Hämeenkylän eteläpuolelle, rakennettiin Pähkinärinteen kerrostaloalue. Kymmenen vuotta myöhemmin rakennettiin rivitaloja pohjoiseen, lähemmäs Kehätietä. 1990- luvulla rakentamisen painopiste oli vuokrataloissa, joiden osuus alueen asunnoista onkin nykyisin kaksi viidesosaa.

Lähde: www.lansivantaa.fi

Hämeenkylän karttapiirros vuodelta 1970
Hämeenkylä kartalla vuonna 1933
Sarkatien alue vuonna 1968